Myöhäissyksyn histelvaellus Marttilan korpisoilla

teksti: Konsta Nikkanen

kuvat: Maria von Hertzen, Ellen Virman ja Jenni Sahramaa

Harmaasudet ry järjestää säännöllisesti, muutaman kuukauden välein päivän tai parin mittaisia vaelluksia, joilla käytetään mahdollisimman pitkälle autenttisia historiallisia varusteita. Tämän vuoden syysvaellus tehtiin Marttilan korpeen, joka on Hämeen Härkätien välittömässä läheisyydessä säilynyt Varsinais-Suomen mittakaavalla suuri soista ja metsistä koostuva asumaton korpialue. Paikallinen kyläyhdistys ylläpitää eräreitistöä alueella. Komeat avosuot edustavat alueen ainoaa varsinaista koskematonta luontoa, reitistön metsistä valtaosa on talouskäytössä, mikä myös näkyy reitistön reuna-alueilla karuina avohakkuina. Soiden lisäksi alueelle ovat tyypillisiä lohkareikot ja hauskasti nimetyt kalliomuodostelmat. Näistä merkittävin on Lotikon kellari, kallionhalkeamaan muodostuneiden pienten luolien sarja. Rohkeat vaeltajat pusertautuivat Lotikon kellarin läpi siitä huolimatta, että vettä virtasi paitsi lattialla myös katosta seikkailijoiden niskaan. Lotikon Haltijaa, jonka legendan Isak Edward Sjöman kertoo tarkemmin kirjassaan “Puolituhatta vuotta Marttilan seurakunnan vaiheista” (1909), saatika sitten haltijan aarretta emme kuitenkaan löytäneet.

Näkymä avosuolle.

Näkymä avosuolle.

Seikkailijat laskeutuvat Lotikon kellariin.

Seikkailijat laskeutuvat Lotikon kellariin.

Retkelle lähti mukaan neljä vaeltajaa. Valittu reitti käsitti koko eräreitistön pääosan ja oli pituudeltaan reilut 15 kilometriä, muutama polulta harhautuminen tosin kasvatti kokonaismatkaa vielä tästä. Päivävaellukseksi tämä ei ole mikään erikoisen pitkä rupeama, mutta marraskuun lopun hyvin lyhyt päivänvalon aika (reilu kuusi tuntia auringonnoususta laskuun) tarkoitti sitä, että tippaakaan pidempää matkaa ei olisi edes voinut tehdä ilman vaaraa pimeän yllättämisestä. Lisäksi haastavuutta lisäsi se, että reitin kahdesta merkittävämmästä suonylityksestä toisella pitkospuut olivat osin uponneet ja toisella ei ollut pitkospuita lainkaan. Koska syksy oli ollut kostea, retkellä rämmittiin toistuvasti sääriä myöten suossa. Onneksi sää oli kuitenkin lämmin, eivätkä jo heti alkumatkasta kastuneet kengät haitanneet suuremmin menoa.

Kirjava kallio.

Kirjava kallio.

Suolla.

Suolla.

Matkalla kohdattiin villiä luontoa viisihenkisen hirviperheen, korppien, mahdollisen maakotkan sekä mätsäjäniksen ja sitä jahdanneen mäyräkoiran verran. Retken päätteeksi saunottiin ja yövyttiin reitistöä ylläpitävän kyläseuran erämökissä, Huhtaanmajassa, joka on rakennettu vanhan puisen mäkihyppytornin alle. Aamuvarhaisella retkue uskaltautui vielä kiipeämään entisaikojen mäkikotkien rapistuneeseen ja huojuvaan pesäpaikkaan maisemia ihailemaan.

Aamu mäkikotkien pesällä.

Aamu mäkikotkien pesällä.

Tämän vuoden [2015] puolella ei enää uusia histelvaelluksia järjestetä, mutta vuoden 2016 aikana vaelletaan jälleen. Tarkat päivämäärät eivät ole vielä varmistuneet, mutta suuntaa-antava vaellusohjelma vuoden alkupuoliskolle on seuraava: helmikuussa talvivaellus (joko hiihto tai jääkävely, säistä riippuen), huhtikuun lopulla kevätvaellus ja juhannuksen aikoihin perinteinen kesävaellus.

Lopuksi vielä katsaus Harmaasusien nykymuotoisten histelvaellusten historiaan: vaeltamista historiallisilla varusteilla suunniteltiin jo aikoinaan parikymmentä vuotta sitten, kun historianelävöitysyhdistys Harmaasudet syntyi, ja pieniä kokeiluita osittain historiallisilla varusteilla vaeltamisesta tehtiin erinäisten larppien yhteydessä. Kunnollisten varusteiden puute muodosti kuitenkin esteen kunnianhimoisemmalle historialliselle vaellustoiminnalle. Sitten vuosituhannen vaihteen tienoilla yhteistyö karvaisten ja kokeneiden primitiiviharrastajien kanssa alkoi ja ensimmäiset korkeaan autenttisuustasoon tähtäävät vaellusaskeleet otettiin. Samoihin aikoihin alkanut käsityöbuumi ja jäsenten leirittäminen erinäisiin muinaiskouluihin sekä myöskin ulkomaisissa historianelävöitystapahtumissa reissaamisen yleistyminen edesauttoivat suuresti parempien ja autenttisempien varusteiden yleistymistä. Vuodesta 2007 eteenpäin lähes joka talvi järjestettiin yksi hiihtovaellus ja hieman harvemmalla välillä myös kesävaelluksia eri henkilöiden toimesta. Nykyinen aktiivinen histelvaellustoiminta  (vähintään yksi vaellus per vuodenaika) alkoi vuoden 2012 lopulla. Tässä lyhyet kuvaukset viimeisen kolmen vuoden vaelluksista:

Marraskuu 2012, Liesjärven kansallispuisto: loppusyksyn vaellus harjumaisemissa ja yöpyminen pienessä tukkikämpässä.

Marraskuu 2012, Liesjärven kansallispuisto: loppusyksyn vaellus harjumaisemissa ja yöpyminen pienessä tukkikämpässä.

Tammikuu 2013, Inkoo: jääkävely merellä hirvittävässä pakkasessa ja postapokalyptisissä tunnelmissa.

Tammikuu 2013, Inkoo: jääkävely merellä hirvittävässä pakkasessa ja postapokalyptisissä tunnelmissa.

03histelvaellus2013

Helmikuu 2013, Nuuksion kansallispuisto: pitkähkö hiihtolenkki paksuissa nietoksissa.

04histelvaellus2013

Juhannus 2013, Nuuksion kansallispuisto: erinomainen sää, paljon väkeä ja tunnelmallinen luolayöpyminen.

 Syyskuu 2013, Evon retkeilyalue: majavapatoja ja yöpyminen laavulla metsästäjien kanssa.

Syyskuu 2013, Evon retkeilyalue: majavapatoja ja yöpyminen laavulla metsästäjien kanssa.

 Marraskuu 2013, Repoveden kansallispuisto: suuren suosion saavuttanut reissu komeissa maisemissa, yllättävä ensilumi.

Marraskuu 2013, Repoveden kansallispuisto: suuren suosion saavuttanut reissu komeissa maisemissa, yllättävä ensilumi.

 Tammikuu 2014, Sipoo: jääkävely tuoreella merenjäällä kartanomaisemia ihmetellen.

Tammikuu 2014, Sipoo: jääkävely tuoreella merenjäällä kartanomaisemia ihmetellen.

 Helmikuu 2014, Nuuksion kansallispuisto: hiihto rankaisevissa räntäolosuhteissa.

Helmikuu 2014, Nuuksion kansallispuisto: hiihto rankaisevissa räntäolosuhteissa.

 Huhtikuu 2014, Isojärven kansallispuisto: koko viikonlopun vaellus kahdella yöpymisellä Viena 1918 -liveroolipelin hengessä ja luolaseikkailuilla.

Huhtikuu 2014, Isojärven kansallispuisto: koko viikonlopun vaellus kahdella yöpymisellä Viena 1918 -liveroolipelin hengessä ja luolaseikkailuilla.

 Elokuu 2014, Helvetinjärven kansallispuisto: pitkä vaellus rotkoissa ja lohkareikoissa ja yöpyminen Metsähallituksen Haukkajärven kämpällä.

Elokuu 2014, Helvetinjärven kansallispuisto: pitkä vaellus rotkoissa ja lohkareikoissa ja yöpyminen Metsähallituksen Haukkajärven kämpällä.

 Marraskuu 2014, Sipoonkorven kansallispuisto: päivävaellus rautakautisella teemalla.

Marraskuu 2014, Sipoonkorven kansallispuisto: päivävaellus rautakautisella teemalla.

 Tammikuu 2015, Nuuksion kansallispuisto: perinteeksi muodostuneella Nuuksion talvivaelluksella ei tällä kertaa voitu hiihtää lumen puutteesta johtuen.

Tammikuu 2015, Nuuksion kansallispuisto: perinteeksi muodostuneella Nuuksion talvivaelluksella ei tällä kertaa voitu hiihtää lumen puutteesta johtuen.

 Huhtikuu 2015, Kemiönsaari: pitkä 1600-lukuteemainen vaellus rantoja pitkin, telttayöpymisellä.

Huhtikuu 2015, Kemiönsaari: pitkä 1600-lukuteemainen vaellus rantoja pitkin, telttayöpymisellä.

 Juhannus 2015, Antskog: kevyt päivävaellus kauniissa säässä harjumaisemissa vanhoille rautakaivoksille.

Juhannus 2015, Antskog: kevyt päivävaellus kauniissa säässä harjumaisemissa vanhoille rautakaivoksille.

Tagged with:
Posted in Matkat ja vaellukset

Oletko kiinnostunut kirjoittamaan blogia tai haluat tutkia artikkelitietokantaa, ota yhteyttä blogin toimituskuntaan:

airut(at)harmaasudet.fi