Kauden 2018 histelvaellukset

Vuonna 2018 Harmaasudet ry järjesti neljä historianelävöitysvaellusta. Tämä on raportti niistä.

Historianelävöitysvaelluksemme ovat yleensä yksipäiväisiä ja ne järjestetään lähellä pääkaupunkiseutua, mutta poikkeuksiakin on. Kaudella 2018 vaelluksille osallistui tyypillisesti viisi-kuusi henkeä kullekin.

Kauden ensimmäinen talvivaellus järjestettiin 27.1.2018. Tällä vaelluksella oli harvinaisen kokonaisvaltainen historiateema sillä ajankohta oli Suomen sisällissodan alkamispäivä 100-vuotispäivä ja vaellusmaastoina helmikuussa 1918 käytyjen Sigurdsin taistelujen aidot tapahtumapaikat Kirkkonummella. Niinpä pukeutumisteemana oli luonnollisesti myös kansalaissota.

Tammikuun vaellukselle lähdössä. Kuva MvH.

Reitti kulki Volsin, Sigurdsin ja Kvarnbyn kulttuurimaisemassa sekä Dorgarnin järviylängön erämaisemmissa metsissä. Alue on pitkälti säästynyt uudisrakentamiselta sadan vuoden aikana ja se yleisilme on huomattavan lähellä sadan vuoden takaista. Reittioppaana toimivat aikalaisten (Henrik Lindeberg ja Ivar Hortling) taisteluista kirjoittamat muistelmat, muistikirjat ja kartat. Maastosta löydettiin myös sisällissodan taisteluiden juoksuhautoja.

Maa oli lähes lumeton joten vaellus tehtiin jalan. Kesken vaelluksen lounastauon kulkijat yllätti sakea nuoskakuuro joka pakotti ruokailijat hakemaan suojaa kivenkolosta.

Vaeltajat suojautuivat säältä kivenkoloon. Kuva MvH.

Toinen talvivaellus järjestettiin Nuuksiossa 17.-18.3. Tämä vaellus sisälsi yöpymisen jo tutussa Kattilaniemen leirikeskuksessa. Reititkin olivat osittain samat kuin aiempina vuosina, muun muassa Pöksynhaaran luola koettiin nyt talviasussa. Kevättalven sää suosi tätä vaellusta, jäät olivat kestävät, hanki kantoi kävelijät ja aurinko paistoi. Pukeutumisteema oli 1600-lukuinen.

1600-luvun vaateteemainen vaellus Nuuksiossa. Kuva MvH.

 

Juhannuspäivänä 24.6. järjestettiin rautakausiteemalla ”Keskikesän uhrivaellus”. Kohteena oli Kiikalan Kultalähde ympäristöineen. Hienossa Hyyppärän harjumaastossa sijaitseva Kultalähde on suurikokoinen lähdelampi johon liittyy kansantarina:

Juhannusvaellukselle lähdössä. Kuva MvH.

“…tunnetaan Kiikalasta kaksi lähdettä, jotka perimätiedon mukaan ovat uhrilähteitä, nimittäin Silmälähde ja Kultalähde, joista viimeksimainittuun liittyy myös aarretarina […] Tarinan mukaan Kultalähteen luona on nähty aarretulien palavan ja onpa lähteestä yritetty aarretta nostaakin. Kerran esimerkiksi nähtiin lähteen pohjassa viinapannu, joka oli täynnä kalleuksia, mutta aarretta ei saatu ylös. Tämän tapauksen jälkeen aarre nähtiinkin ainoastaan juhannusyönä ja silloinkin vain keskiyön hetkellä. Kerrotaan, että jos halusi saada aarteen haltuunsa ei lähteelle saanut mennä parillista lukumäärää aarteen nostajia eikä paikalla myöskään saanut puhua. Kolme miestä meni kerran lähteelle koettamaan onneaan ja he näkivätkin viinapannun aivan lähteen reunalla. He rupesivat nostamaan aarretta, mutta juuri kun he olivat saamaisillaan sen ylös, yksi miehistä rikkoi hiljaisuuden. Tällöin aarre vierähti takaisin lähteen pohjaan eikä sitä sen jälkeen ole nähty.”

Kiikalan historia, Anja Sarvas ja Erik von Hertzen

Vaelluksella kierrettiin myös läheinen Lammensuo ja Lammenjärvi ja käytiin lopuksi uimassa jääkylmässä Kultalähteessä.

Kiikalan Kultalähde. Kuva MvH.

Syysvaellus tehtiin kaukana kotoa, Kainuussa Vienan reitillä 5.-7.10. Kaksipäiväisellä vaelluksella kuljettiin lähemmäs neljäkymmentä kilometriä muinaisilla kulkuväylillä rajan pinnassa ja yövyttiin mökissä Raatteen tiellä. Vaellusviikonloppuna satoi aikainen ensilumi. Tästä vaelluksesta on jo aiemmin julkaistu selostus GARSin blogissa.

Pilkkapuu eli reittimerkki Vienan reitillä. Kuva I. R.

Teksti: Konsta Nikkanen
Kuvat © M. v. H. ja I. R. 2018

Tagged with:
Posted in Historianelävöitys, Matkat ja vaellukset

Oletko kiinnostunut kirjoittamaan blogia tai haluat tutkia artikkelitietokantaa, ota yhteyttä blogin toimituskuntaan:

airut(at)harmaasudet.fi